Mä oon aina ollut vähän sellainen, että kun joku sanoo mulle erään lauseen niin mun niskakarvat nousee heti pystyyn – no uskallatko sä muka? Et uskalla kuitenkaan. Noista sanoista nousee aina heti semmonen ”no perkele varmasti pystyn!” olo ja ihan kamala näyttämisen tarve. En mä ole ikinä mitään tyhmää ja harkitsematonta mennyt tekemään ja mietin kyllä tekemisiäni, mutta tuommonen no ei susta oo siihen kuitenkaan – asenne saa mut suuttumaan ihan älyttömän nopeasti.
Varsinkin
viime vuosina mä oon yrittänyt ottaa sen asenteen, että asioita ei
pidä miettiä liikaa, ne vaan pitää tehdä. Esimerkiksi nämä mun
ulkomaille lähdöt on ollut aina tämmöisiä extempore-ajatuksia.
Vaikka tänne Fuengirolaankin lähtö, viesti tuli noin kaksi viikkoa
ennen mun lähtöä ja taisin miettiä lähtöä noin pari minuuttia.
Varsinkin, kun mun lähtö kyseenalaistettiin ”no entä jos tulee
koti-ikävä?” mä ajattelin, että no varmasti pystyn, mitä sä
nyt muuta kuvittelet. Mä haluan näyttää muille, että mä en ole
mikään pelkuri, joka ei uskalla tehdä mitään.
Sen
mä tiedän ilman erillistäkin muistutusta, että mä pelkään tosi
monia asioita alkaen ampiaisista, piikeistä, ukkosesta ja hisseistä.
Mä en pidä niistä, eikä mun tarvitsekkaan ptää. Mutta jos on
kyse isommista asioista, esimerkiksi ulkomaille lähdöstä niin en
mä halua jäädä pelkäämään ja miettimään, että entä jos
jotain pahaa tapahtuu vaan mä haluan toteuttaa mun ajatukset ja
suunnitelmat. Jos multa jää jotain tekemättä niin mä tiedän,
että mua kaduttaa myöhemmin ja mieluummin mä vaikka lähden
ulkomaille ja tulen häntä koipien välissä takaisin kuin jään
kotiin istumaan ja miettimään, että mitä olisi
tapahtunut, jos mä olisin lähtenyt.
Mieluummin mä käyn katsomassa tilanteen ja jos se ei ole oma juttu
niin sitten tulen takaisin kotiin. Ei se Suomi sieltä mihinkään
häviä vaan mä voin käydä vähän seikkailemassa ja tulla sitten
takaisin kokemusta rikkaampana.
Mihin
tämä alkuläpätys nyt sitten liittyy? Tänään mä tein jotain,
mistä mä oon haaveillut ainakin viimeiset viisi vuotta, mutta
koskaan mulla ei ole ollut rohkeutta. Aina mä olen halunnut tehdä
niin, mutta sitten on kuitenkin pelottanut sen verran, että en
kuitenkaan ole uskaltanut. Muutama viikko sitten astelin P:n kanssa
tatuointiliikkeeseen ja varasin itselleni tatuointiajan. Sitä piti
kylläkin kertaalleen muuttaa, koska ensimmäinen aika ei sitten
käynytkään mulle, joten aikaa vaihdettiin. Tänään astelin taas
samaiseen liikkeeseen paperilappu kädessään – siinä paperissa
oli mun tuleva tatuointi.
Liikkessä
mua jännitti niin kamalasti, etten osaa kuvailla sitä jännitystä.
Olisi tehnyt mieli vetää parvekkeelta (liike on toisessa
kerroksessa) jollain ninjahypyllä takaisin tielle ja juosta karkuun,
eikä koskaan palata. Jotenkin kuitenkin onnistuin pysymään siellä
ja jännitti kyllä kamalasti, varsinkin, kun mun piti odottaa jonkin
aikaa omaa vuoroa, koska ne suunnitteli vielä sen tekstin tms. Kun
sitten tatuoija tuli odottelutilaan ja kysy, että kuka meistä oli
tulossa (kaksi serkkua oli mukana), olisi taas tehnyt mieli juosta
pää kolmantena jalkana karkuun. Menin kuitenkin reippaasti sinne
huoneeseen, mutta reippaus katosi sillä samalla sekuntilla, kun
tatuoija rupesi mallailemaan sitä tekstiä mun niskaan.
Pelotti,
myönnän sen. Pelotti ihan perkeleesti, myönnän senkin. Kun
tatuoija laitto sen koneen päälle, multa meinasi päästä itku ja
paniikki iski, tatuoijakin kysy, että haluanko mä varmasti, että
tehdään se tatuointi. Halusin kuitenkin ja niimpä se homma
aloitettiin. <K18>Ai vittu, ai vittu, ai perkele, ai
vitun vittu, koskee, ai saatana!</K18>
Aluksi se ei tuntunut pahalta ja ei se nyt loppujen lopuksi
varsinaisesti koskenut, mutta ei se nyt mitenkään mukavankaan
tuntuista ollut. Itse tatuoinnin tekoon meni loppujen lopuksi noin 10
minuuttia.
Miksi
mä sitten otin just tämän tatuoinnin? No, ensimmäisissä
kappaleissa kerrotusta syystä. Es ahora o nunca – se on
nyt tai koskaan. Niin mä
ajattelen ja tuon tekstin mä halusin mun ihoon hakkauttaa. Tuon
tyylinen teksti on pyörinyt monta vuotta mun mielessä, mutta sitten
kuulin juuri tuon pätkän tuossa alussa linkatulla kappaleella ja
silloin mä päätin, että tuossa on minun tatuointi.
Mulle
oli ihan itsestään selvää, että tatuointi tulee olemaan
espanjaksi – Espanja on ollut mulle niin suuri rakkaus jo monta
vuotta, mä oon halunnut tänne niin pitkään kuin vaan saatan
muistaa ja nyt mulla on sitten pysyvä muisto tästä reissusta. Mä
halusin lähteä Espanjaan ja mähän lähdin. Kesäkuussa mä
ajattelin, että se on nyt tai ei koskaan ja niin mä ajattelen
edelleen. Tatuointi on mulle rakas ja en usko, että tulen sitä
koskaan katumaan.
Nätti ja kiva kuva! Ja sitten vaan uutta aikaa varailemaan..:D
VastaaPoistaKiitos! Ja älä edes yllytä, seuraavan postauksen aihe varmaan onki toinen tatuointi... :D
PoistaHei! Missäpäin Fuengirolaa sijaitsi tää tatuointiliike, jossa kävit? :) Oliko minkä hintaista ja minkä kielistä palvelua sai?
VastaaPoistaKivan näköinen tatska!
Moikka! Tatuointiliikkeen nimi on TNT Tattoo Fuengirola ja se sijaitsee osoitteessa Condes de San Isidro 48. Eli käytännössä kun kävelet vaan bussikatua pitkin keskustan läpi niin se on siellä suurinpiirtein samassa kohtaa kuin missä Bioparc on junakadulla. Se on tuommoisessa yläkerrassa niinkuin tuosta kuvasta ehkä näkyy eli pitää soittaa ovikelloa ulkona ja he sitten päästäävät sut sisälle.
PoistaPääasiassa nämä tatuoijat puhuivat espanjaa, mutta osasivat myös jonkin verran englantia. Mä puhuin niille vuorotellen kumpaakin kieltä ja ensimmäisellä reissulla mulla oli myös kaverin espanjaksi kirjoittama lappu mukana, että ei tule epäselvyyksiä :D Englannillakin kuitenkin pärjää ihan hyvin, kun on vaan kärsivällisyyttä ja huumoria mukana :)
Mun tatuointi maksoi muistaakseni 60e. Pienet tatuoinnit heillä on 50-60e, muunlaisista en osaa sanoa. Omasta mielestäni tuo oli ihan hyvä hinta :) Palvelu on erittäin mukavaa ja ystävällistä, suosittelen kyllä lämpimästi! Jos Fuengirolassa vielä olisin niin voisin ottaa tuolta toisenkin tatuoinnin :)
Tässä vielä heidän FB-sivu: https://www.facebook.com/pages/TNT-Tattoo-Fuengirola/453585274662667
Kiitti vastauksesta! :) Pitääpä siis käydä paikan päällä kattomassa, josko tuolla kävis tatuoinnin ottamassa ;)
PoistaSuosittelen lämpimästi! Kerrohan heille terveisiä siltä kiroilevalta suomalaiselta... ;)
Poista